Skotlantia valloittamassa

 

kuva2-1024x768

Pikkusiskoni Liisa pakkaa viimeisiä tavaroitaan yhteen monista matkalaukuistaan. Tunnelma on keveä ja odottava. Huomenna alkaa hänen tähänastisen elämänsä tärkein matka. Muuttomatka Skotlantiin.

Liisa oli hakenut opiskelemaan Stirlingin yliopistoon Skotlantiin viime kesän aikana ja hyväksytty sisään. Liisa muistelee, että hakemuksen lähettäminen ulkomaalaiseen yliopistoon tuntui vaikealta, mutta nyt näkemys on eri. ”Olisipa se tosiaan ollut se vaikein osuus!” Hän kertoo, kuinka jokainen tavara on pitänyt käydä läpi ja arvostella tarpeellisuuden, hyödyllisyyden ja tunne-arvon mukaan. Harmittavan usein esineet, joilla oli eniten tunne-arvoa, eivät päässeet matkalaukkuun asti. ”En luultavasti tule tarvitsemaan tätä pehmonallea siellä…” Liisa huokaa hieman surullisena.

Laskeudumme Edinburghiin. Ilma on Skotlannille hyvin tyypillisesti kostea ja pilvinen. Eikä kestä kuin pari minuuttia, ennen kuin havaitsemme ensimmäisen kilttiin pukeutuneen miehen. Toiset kaksi minuuttia ja näemme ensimmäiset säkkipillit. Skotit ovat ylpeitä perinnöstään.

Andrew Steward hall on opiskelijoiden asuntola.
Andrew Steward hall on opiskelijoiden asuntola.

Noudamme vuokra-auton ja lähdemme matkaamaan kohti Stirlingiä. Navigaattori kertoo matkan kestävän noin 45 minuuttia. Onnistumme eksymään pari kertaa, ja näin lisäämään matkan kestoon toiset 45 minuuttia. Löydämme lopulta majapaikallemme, joka on aivan Stirlingin yliopiston vieressä. Kävelemme yliopistolle, jonka campus on valtava. Löydämme helposti Liisan asuntolan. ”Näyttää ihan vankilalta.” Liisa toteaa.

Seuraavana aamuna nousemme ylös perinteisen englantilaisen aamiaisen voimin ja suuntaamme lähimpään IKEAan. Kahden tunnin kiertelemisen jälkeen Liisa kävelee ulos kolmen täysinäisen IKEA-kassin kanssa. ”Kaikkea tarvittavaa en saanut, mutta tämä on ihan hyvä alku.” Liisa selvittää. Auto täynnä tavaroita suuntaamme jälleen Stirlingin yliopistolle. Campus on täynnä sisään muuttavia opiskelijoita, ja Liisa liittyy heidän joukkoonsa.

Saavumme Liisan huoneeseen. Huone näyttää aivan selliltä. Saamme myöhemmin kuulla, että asuntolan arkkitehti ei ollut aiemmin suunnitellut muita rakennuksia kuin vankiloita. Liisa aloittaa huoneen sisustamisen. Huoneen ohi ravaa jatkuvasti enemmän tai vähemmän hukassa olevia uusia opiskelijoita vanhempiensa kanssa. Monelle brittinuorelle tämä on ensimmäinen kerta, kun he joutuvat tulemaan toimeen ilman vanhempiaan. Liisan kohdalla asia ei ole niin.

Fish n' chips.
Fish n’ chips.
"Sellin" ovi.
”Sellin” ovi.

”Olen jo pari vuotta elättänyt itseäni” Liisa sanoo. Kun olemme parin tunnin sisustamisen jälkeen saaneet asunnon näyttämään enemmän opiskelijan asunnolta kuin elinkautisvangin tyrmältä, lähdemme illalliselle Stirlingin keskustaan. Löydämme perinteisen brittiläisen pubin, ja nautimme illalliseksi fish n’ chipsit. Kylmä olut, ruoka ja pubin tunnelma kruunaavat viimeisen iltamme Stirlingissä.

Koittaa saattajien lähtöpäivän aamu. Syömme jälleen täyttävän englantilaisen aamiaisen, jonka jälkeen ajamme Stirlingin yliopistolle. Jätämme nopeat hyvästit Liisalle, joka pian suuntaa jo ensimmäiselle luennolleen. Luon vielä viimeisen silmäyksen yliopiston takana kohoaville vuorille. En malta odottaa miltä vuoret mahtavat näyttää, kun joulukuussa seuraavan kerran vierailen täällä.

Saattajat ja muuttaja
Saattajat ja muuttaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s