Aurajoen silloilla

 

IMG_2074-1024x682

Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle, jossa sijaitsevat Turun tuomiokirkko ja Turun Akatemia. Paikalliset kutsuvat sen vuoksi Aurajoen itäpuolta nimellä “täl pual jokke” ja nykyisen ydinkeskustan ja Kauppatorin puolta nimellä “tois pual jokke”. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (“täl pual”) ja Turuksi (“tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan. Ennen kun sillat yhdistivät Turun puolet, joki ylitettiin veneillä ja lautoilla. Ensimmäinen silta, Pennisilta, rakennettiin 1414 ja se tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.

Sillat ovat toimineet paikkana taiteelle, niin katutaiteelle kuin ammattitaiteilijoidenkin teoksille. Jokainen silta on luonnollisesti myös arkkitehtien ja insinöörien taidonnäyte.

Keskusta-alueen ulkopuolella on vielä Halistensilta. Silta yhdistää eteläisen Nummen kaupunginosan pohjoiseen Halisten kaupunginosaan.

Sillat yläjuoksulta päin

Rautatiesilta-1-pieni-400x266 Rautatiesilta-pieni-400x266

 

Rautatiesillalla (1955) tervan tuoksu luo vanhan ajan tunnelmaa. Silta on jaettu kahtia jalankulkijoille ja junaliikenteelle. Junaliikenne on vilkasta, vaikka raiteita on vain yhdet. Ääni huumaa korvia ja silta vapisee jalkojen alla, kun juna kulkee ohi.

IMG_1916-400x266 IMG_1863-400x266

Tuomaansillan (1999) alapuoli on peittynyt graffiteista.

 Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi)

Kuva1-400x266

Kuva21-400x266

Tuomiokirkkosilta on rakennettu 1899. Ja kuten nimestä voi päätellä, silta sijaitsee Tuomikirkon vieressä.

Turussa oli vuosisatoja vain yksi silta yli joen.  Ensimmäinen maininta sillasta on vuodelta 1414 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa.  Aurajoen puiset sillat on vuosisatojen mittaan korjattu ja rakennettu moneen kertaan. Uusi pysyvä puusilta, Tuomiokirkkosilta, rakennettiin parisataa metriä tilapäisestä paalusillasta ylävirtaan eli nykyisen sillan paikkeille..

Turun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1894 hankkia puusillan tilalle uuden sillan, kaksikaarisen rautaristikkosillan. Silta tilattiin tarjouskilpailun perusteella saksalaiselta yhtiöltä. Muutamaa vuotta myöhemmin valtuusto määräsikin, että silta on rakennettava yksikaarisena. Kaksinivelinen kaarisilta valmistui 1899.

 

Valmistumisensa jälkeen silta on kokenut lukuisia muutoksia.  Se on oikeastaan rakennettu uudelleen. Arkkitehti Erik Bryggman ja professori Herman Hannelius suunnittelivat nykyisen sillan. Liikenteen lisääntyessä se levennettiin kuusikaistaiseksi.  Lopputuloksena oleva nykyinen Tuomiokirkkosilta on tyypiltään teräksinen, yksiaukkoinen kaarisilta, jonka kaari on kolmenivelinen.

Kuva4-266x400

 

Sillan lyhtypylväissä olevat koukut viittaavat Turun raitiovaunuihin, koukkuja käytettiin ajolankojen kiinnitykseen kun raitiovaunuliikenne kulki Tuomiokirkkosillan yli.

Kun Tuomiokirkkosilta valmistui 1899, ennustettiin, että se riittää yksinään kaupungin liikenteen tarpeisiin seuraavat kuusikymmentä vuotta. Liikenne-ennusteet kuitenkin pettivät. Aurajoen yli oli rakennettava uusia siltoja.Auransilta valmistui 1907 ja Martinsilta 1940. Tuomiokirkkosillan levennyksestäkään ei ollut apua pitkäksi aikaa, joten alajuoksulle rakennettiin vielä Myllysilta 1975.

Kirjastosillan rakennustyöt ovat vielä kesken. Työmaan vastaavamestari kertoo työmaan etenevän aikataulun mukaisesti, mikä tarkoittaa sillan valmistuvan lokakuussa. Sillan paikasta ja tarpeellisuudesta on keskusteltu kiivaasti mediassa. Toiset sanovat sillan yhdistävän Turun kulttuurisesti arvokkaan ympäristön, mutta toisten mielestä silta pilaa kauniin näkymän joen tehdessä mutkan.
sillanrakentaja-1024x682

 

 

Kuva5-266x400

Aurasillan (1907) vilkas liikenne soljuu luontevasti kaksisuuntaisena. Sillan kivijalassa sijaitsevat tunnelit on suljettu metalliportein. Portit herättävät kysymyksen siitä ovatko jalankulkijoiden reitit kulkeneet sillan alitse?

 Auransilta-pieni-400x266

Teatterisilta

Teatterisilta-2-pieni-1024x682

Teatterisilta valmistui 1997. Se ylittää joen itäpuolella Kaupunginteatterin kohdalta ja länsipuolella Ylioppilasteatterin kohdalta ja sen ulkonäköön on vaikuttanut voimakkaasti Jan-Erik Andersonin kolmiosainen ympäristötaideteos: Valpuri Innamaan 

Teatterisilta-1-pieni-400x266ja Linnantontun kohtaaminen Teatterisillalla. Taideteoksessa on kolme osaa. Silta on päällystetty graniitista leikatulla mosaiikkiteoksella ja sen päädyssä on valotaulu, jossa Valpuri ja Linnantonttu kohtaavat toisensa. Teoksen viimeinen osa on jatkokertomus jonka Andersson on itse aloittanut ja jota turkulaiset kirjailijat ovat jatkaneet.

Teatterisilta-3-pieni-682x1024

Sillan kaiteisiin on kiinnitetty rakkauslukkoja. Mielestäni nämä lemmenlukot sopivat parhaiten juuri Teatterisillalle taideteoksen romanttisen tarinan vuoksi. Sillalla on myös muista silloista poiketen paikka levähtämiselle.

 Myllysilta (2011)

IMG_1937_m1-1024x682

 

Uusi Myllysiltaan (2011)  kiinnittää ohikulkijoiden huomion iltaisin sen valaistuksella.  Valaistus on erikoinen, koska se on suunniteltu siten, että sillan led-IMG_1877-400x266lamppujen valo heijastuu takasin sillan pintaan. Näyttää hienolta yöpimeydessä.

 

Sitä tulee yleensä vaan kuljettu pitkin siltaa, mutta nyt lähempää ja tarkemmin katsottuani, huomasin miten sillan ruostumattoman teräksen pinnassa yövalojen lisäksi aurinko ja vesi kimmeltelee päivällä.

IMG_2036_m-400x174

 

Päiväsaikaan kiinnitin huomion vielä sillan kantavien pystypilareiden teräsverhoukseen, johon sitten taas heijastuu taivasta, puita, ympäröivää ympäristöä, mikä saa aikaan niisä olevan värien yhdistelmän, ihan kuin niissä olisi valaistus.

IMG_2077_m-400x383 Martinsilta-pieni-266x400
 Martinsilta (1940) on viimeinen silta ennen merta, ja sen jälkeen joki on vapaa isoimmillekin veneille. Päivisin sillan vilkas liikenne hiljenee yöksi, kunnes aamulla taas valkenee uusi päivä.

Teksti ja kuvat: Laura Rantanen, Mira Vornanen ja Kaidi Puusepp

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s