Kuva ja sana – Aino Isto

metalamppu-307x400

VALOPÄÄ

Muistatko ne unet,
joissa olet julkisella paikalla alasti,
ja häpeä tulvii kaikista ruumiinosistasi,
ahdistus,
yritys peitellä itseään muilta,
etsiä kadonneita vaatteita,
ilman ajatusta siitä, missä ne ovat.

Muistatko ne unet,
kun haluat itkeä ja huutaa,
mutta ääntä ei lähde,
suutasi ei ole,
kurkku ja kieli ovat kadonneet,
eikä huulista ole mitään jäljellä.

Muistatko ne unet,
joissa ei tapahdu mitään,
mutta samalla koko universumi on käsillä,
sillä tunnet kuinka atomit yhdistyvät,
solut jakaantuvat,
tunnet teräviä laatikoita,
pyöreitä palloja,
karheaa pintaa,
sileää  levyä,
aivolohkon puristumista,
lentämisen tapaista vapautta,
silti olet vain sivustakatsoja,
joka kuulee ja aistii värit harmaassa tilassa,
kun värit sinkoilevat aaltoina,
olet pieni,
yhtäkkiä taas kasvat äärettömäksi.

Valopää-piirros syntyi tussinesteellä, oranssilla puuvärikynällä ja ensimmäisen koulupäivän ahdistuksella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s