Valokuvateostyöpaja

Työpajan tavoitteena on tutustua valokuvaukseen ilmaisuvälineenä. Jokainen opiskelija pyrkii toteuttamaan oman valokuvateoksen. Teema valikoituu teknisten ja sisällöllisten kiinnostusten mukaan. Työskentelyaikaa on koko opintovuosi syksystä kevääseen. Tässä esitettävät valokuvat ja tekstit toimivat välikatsauksena työpajan projekteihin.

 

Elina Alatalo

1

Kuvieni teemana on vesi. Se on aina kiehtonut minua, ja mielestäni se kaunistaa maisemaa. Tuon kuvissa esiin maisemien lisäksi myös veden muotoja ja värejä.

 

Elina Tapio Kasvu

Onko olemassa jokin suurempi voima joka ymmärtää meitä?  Jokin, jonka avulla oppisimme tuntemaan itsemme ja hyväksymään hänet jonka kohtaamme.

 

Sanna Håkans Kuvakulmani

kulmakattokirjaikkuna

Mielenkiintoisten perspektiivien, kuvakulmien, mittasuhteiden, muotojen ja valojen vangitseminen kuvaan on minun tapani hahmottaa maailmaa. Olen huomannut että niiden visuaalisuus kiehtoo minua ja että kuvatessani katseeni hakee juuri näitä aiemmin mainittuja ominaisuuksia.

Kuvistani voi myös erottaa ihmisen tai hahmon, kummallisuutta ja abstraktisuutta. Niistä löytyy symboliikkaa ja tulkinnanvaraa.

Projektini koostuu paitsi visuaalisista ja abstrakteista elementeistä, myös osaksi filmikameralla kuvaamisesta.

Kuvistani löytyy tulkittava tarina ja se kehittyy projektin etenemisen myötä.

 

Sofia Smal – #nykysuomi

Millä sanalla (hashtagilla) kuvailisit nykysuomen tilannetta?

Hallituksen leikkaukset ärsyttävät, Sipilän epämääräiset lupaukset saavat ihmiset kiehumaan kiukusta ja terroristit eivät Meidän Suomeemme ole tervetulleita! Toisaalta kotimaamme tuntuu turvalliselta sekä rauhalliselta paikalta elää.                                                                                                            #nykysuomi on     teoskokonaisuus, joka kuvaa ihmisten ajatuksia tämän hetkistä Suomea kohtaan. Ihmisille on annettu mahdollisuus vaikuttaa. He ovat saaneet kirjoittaa hashtagin tauluun ja olla sen kanssa miten haluavat.

 

Aino Laitinen

Kaupunki ja luonto, näemmekö enää niitä. Kuljemmeko laput silmillä? Tämän projektin tarkoitus on kuvata molempia. Kuvata molemmat eri vuodenaikoina, erikseen ja yhdessä. Kuvata kaupunki kaupunkina ja luonto luontona sekä mahdollisesti yhdessä.

Haluan näyttää ne nykypäivän kiireisille  ihmisille. Epäilen etteivät he näe.

 

Lisa McWhirter

DSC_1645.jpg

”Lapsuus”-kuvasarja kurkistaa lapsen omaan maailmaan ja esittelee heidän persoonaansa kameran ikuistamana. Miten nopeasti lapsi lämpenee kameralle ja onnistuuko persoonan ikuistaminen?

 

Satu-Lotta Rannisto Alaston tunne

Osa yksi – tyyneys 

Olin aluksi hukassa, mikä on se minun kuvasarjani teema. Ideoita kyllä riitti, mutta mikään ei tuntunut oikealta. Meinasin jopa harpata liian suuren palasen tällaiseksi untuvikoksi. Jouduin pysähtymään ja hyväksymään, etten kykene kaikkeen.

Tämä viikonloppu antoi paljon ajateltavaa ja viimeaikainen tunteiden aallokko tyyntyi. Kuin olisi pakannut hämmentävien ajatusten tiedostojoukon. Heti sain enemmän tilaa muille ajatuksille. Aloin tarkkailla muiden tunteita. Kuinka toiset peittävät niitä ja toiset tuovat ne avoimesti esille. Prosessivaiheessa oleva artikkelini alastomuudesta kutkutteli ajatuksiani ja auttoi aiheen pohtimisessa.

Alaston tunne on jotain peittelemätöntä, aitoa. Ei välttämättä kaunista, mutta todellista. Rehellistä ihmisyyttä.

 

Anni Liukkonen Hiljainen taival

Valokuvausprojektini idea on kuvata vanhoja, ränsistyneitä ja hylättyjä paikkoja. Ajattomuus ja tietynlainen herkkyys kiehtovat minua.

Kuvassa voi esiintyä vanha talo, silta, lato tai tunneli. Pääasia on, että ne ovat mystisiä, tummia ja kertovat tarinaa. Lohduton tunne ja surulliset, oman onnensa nojaan jätetyt rakennus-raukat ja silta-parat saavat mielikuvitukseni laukkaamaan.

Kuvaan kyseisiä paikkoja niiden aidossa, omassa elinympäristössään. Hienostelu jääköön taka-alalle.

Toteutan projektia eri vuodenaikoina. Syksy tuo mukanaan kivaa lämpöä ja särmää, talven viileys ja luminen maa saavat aikaan siniset, kylmät sävyt.

Tahdon kertoa, että kaikesta saa kaunista.

Näiden kuvien sävyt edustavat niiden miljöissä vallitsevaa vuodenaikaa; tässä tapauksessa syksyä. Oranssien vaahteralehtien lämpö toimii inspiraationlähteenä, aurinko näyttää värinsä.

Talokuva Heinikon keskellä, lapsiperheiden valloittamalla asuinalueella, elää hylätty talo. Tämä kuva edustaa yksinäisyyttä ja ajattomuutta. Suurikin voi olla pientä, ja niin hentoa.

Talokuva sisältä Tässä kuvassa mennään pintaa syvemmälle. Se on rikkinäistä, ahdistavaa ja synkkää.

Hylätty rautatietunneli Some die looking for a hand to hold, remeber to unhold. – Kyllä, kirjoitusvirhe kuuluu asiaan. Teksti tunnelin kivisessä seinämässä on kiinnostava ja särkimikäs, se houkuttelee katsomaan tarkemmin. Pimeä tunneli kätkee sisälleen salaisuuksia. Uskallatko mennä lähemmäs?

 

Anna Aaltonen Elämä ympärilläni

Teoskokonaisuuteni käsittelee aihetta Elämä ympärilläni. Mitä ympärilläni tapahtuu, millaista se on, ketkä kuuluvat siihen. Monenlaisia hetkiä, mitä vuoteni aikana olen kokenut – naurua, totuutta ja tunteita. Osa teoksista kertoo tarinaa vain pinnallisesti, mutta monessa on tulkinnanvaraisuutta.

 

Timo Virtanen  ” Take a breath and relax or catch the moment”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s