llljhjh

Tavoitteena edustusjoukkue

Kaarinan keskuskentällä ovat harjoitukset alkamassa. Muutama innokas pelaaja on saapunut jo kentälle, valmentajat ja muut toimihenkilöt vaihtavat ajatuksiaan kentän laidalla hyvässä hengessä. Huikean pallokontrollin ja laukauksen omaava juniori, Feeli Syren alkaa harjoitella omatoimisesti.

Alkulämmittelyt ovat tärkeä osa harjoitusta
Alkulämmittelyt ovat tärkeä osa harjoitusta

11-vuotias Feeli aloitti jalkapallon viisi vuotiaana. Hän on hyvin sosiaalinen ja sanavalmis nuorimies.

”Meillä on harjoituksia 3-4 kertaa ja 1-2 pelipäivää viikossa”, hän toteaa ja jatkaa ”Mutta koulu hoituu hyvin, se on helppoa ja läksyt teen aina heti”. Haaveekseen tulevaisuudesta poika kertoo ”Tällä hetkellä pysyminen ykkösjoukkueessa ja tulevaisuudessa ammattilaisuus”.

Töitä hän on valmis tavoitteensa eteen tekemään.

”Harjoittelen säännöllisesti ja pelaan jokaisen pelin hyvin, annan jalkapallolle kaikkeni”, hän kertoo.

Feelin muita harrastuksia ovat tietokoneen pelailu, lukeminen ja trampoliini- sekä pyörätemput. Kysymykseen suosikki jalkapalloseurasta ja pelaajasta hän kertoo ”Seuroista Bayer (München) ja ehkä Barcelona, suosikki pelaajani on (Lionel) Messi, koska hän tekee hienoja maaleja ja pystyy pitämään palloa”.

Feeli esittelee joukkuekavereitaan kentällä, he syöttelevät merkityllä alueella toisilleen. Hänen olemuksessaan ja katsessaan on aitoa innostusta jalkapalloon.

Nauhat kiinni ja menoksi
Nauhat kiinni ja menoksi

Miten lahjakas Feeli voisi aikanaan päästä pelaamaan KaaPon edustusjoukkueeseen? Onkin mielenkiintoista selvittää miten juniorin polku toteutetaan seurassa. Kysytäänpä asiaa tämän juniorin joukkueen toimihenkilöltä sekä edustusjoukkueen valmentajalta.

Hyvän tuulinen KaaPon verryttelyasuun pukeutunut Maukka Syren, pyytää Feeliä mukaan harjoituksiin. Maukka Syren on joukkueen jojo (joukkueenjohtaja), Feelin isä ja suuri jalkapallon ystävä. Porissa hän pelasi jalkapalloa C-junioreihin saakka. Energinen joukkueenjohtaja syventyy miettimään mitä vaaditaan hyvältä valmentajalta. ”Tämän ikäisten poikien valmentamisessa ei vielä tarvita kaikkea taktiikan opetusta. Tärkeintä on innostaa, kannustaa, ohjata ja osata antaa oikeita neuvoja jalkapallon pelaamisesta”.

Maukka Syren joukkueenjohtaja

Mitkä ovat hyvän juniorin omaisuudet, ”Asenne, tekemisen laatu, itsevarmuus, harjoittelu, sisukkuus ja urheilullisuus. Pelkällä lahjakkuudella ei pitkässä juoksussa pärjää”, Maukka toteaa.

Milloin kahta tai useampaa lajia harrastavan pelaajan on tehtävä lajivalinta, Maukan toteamus asiaan on ”Monipuolisella harrastamisella saadaan nappuloille yli rajojen leviävää pelisilmää ja fyysistä kuntoa. Kilpailu huippuyksilöistä lajien välillä itse asiassa syö mahdollisuuksia löytää niitä”. Joten edelleen on siis mahdollisuus talvella pelata kiekkoa ja kesällä futista huipputasolla.

KaaPon edustusjoukkueen tuleva kakkosvalmentaja Mikko Siren kertoo mikä on hänen näkemyksensä juniorin polusta edustuksen pelaajaksi. ”Ensisijainen tehtävä on löytää itselle sopiva harjoitteluympäristö, jossa viihtyy ja on mahdollista haastaa itseään. Jalkapalloilija on ennen kaikkea urheilija. Urheilijuus on kokonaisvaltaista eli siihen liittyy jalkapalloilun lisäksi pelikentän ulkopuoliset asiat, kuten muun muassa uni, ruoka, juoma ja mentaalisen puolen asiat. Nämä kaikki yhdessä tekevät urheilijan. ”

Mikko Siren edustusjoukkueen tuleva valmentaja
Mikko Siren edustusjoukkueen tuleva valmentaja

Onko KaaPon kaikilla joukkueilla joku yhtenäinen pelitapa ja ohjeistetaanko juniorivalmentajia tiettyyn harjoitteluun, joka taas auttaisi junioria matkalla tavoitteessaan?

”Hyvin hoidetuilla ja organisoiduilla seuroilla on yleensä oma identiteetti ja tapa ajatella peliä. Mutta pelitapa ei ole oikeastaan kovinkaan tärkeä juniori-iässä. Tarkoitus on kehittää jalkapalloälykkäitä pelaajia, jotka osaavat havainnoida ympäristöään, tehdä päätöksiä ja ovat koordinatiivisesti kyvykkäitä”, kertoo Mikko.

Kuulostaa hyvältä, eli juniori saa kuitenkin itse tehdä päätökset kentällä, vaikka se ei ehkä aina siltä kuulostaisikaan kiihkeitä pelejä katsomosta käsin seuraaville. Miten 11- vuotiaan juniorin pitäisi jalkapalloa harjoitella? ”Juniorin pitäisi nimenomaan pelata paljon. Harjoitusten pitäisi olla pelin kaltaisia. Peleissä pitäisi keskittyä vain siihen yhteen teemaan, jota on harjoiteltu.”

Miten vakavasti tuon ikäisten pelaajien pitää jo jalkapallo ottaa?

”On ikä mikä tahansa niin jalkapallon voi ottaa vakavasti, mutta sen pitää olla joka tapauksessa hauskaa ja sen parissa pitää viihtyä”, Mikko kertoo.

Kyllähän pojilta jo koulussakin vaaditaan jatkuvasti uuden oppimista nopealla tahdilla, miksei siis samalla vaatimustasolla voisi suoriutua jalkapallokentällä?

Joukkueen harjoituksissa tehdään kovasti töitä ja niin myös Feeli. Tässä pojassa on potentiaalia vaikka mihin. Miten hän pystyy jatkossa yhdistämään kokoajan haastavammaksi käyvän koulunkäynnin, tapaamaan kavereitaan ja saada lepopäiviä, kun kilpailu jalkapallossa käy sekin kaikenaikaa kovemmaksi.

"Höynää"
”Höynää”

Harjoituksissa tapahtuvat onnistumiset saavat pojat usein ”juhlistamaan” tilannetta, mutta epäonnistumisesta saatu palaute valmentajalta otetaan sekin hyväksytysti vastaan.

Puolitoista tuntia kestäneet harjoitukset ovat loppumassa. Yltä päältä hikiset juniorit haluavat vielä pelata harjoituspelinsä loppuun, kultaisella maalilla ratkoen, eli seuraavan maalin tehnyt joukkue on voittaja. Valmentajat kannustavat poikia tasapuolisesti, hyvässä hengessä kentällä juostaan pallon perässä. Feeli antaa ratkaisevan syötön joukkuekaverille, joka tekee hienon maalin suoraan syötöstä. Pojat palauttavat liivinsä, ottavat tavaransa ja alkavat kävellä porukassa kohti autoissa odottavia vanhempiaan. Yksi valmentaja juoksee keräämään kentältä harjoituksissa käytetyt ”tötsät” ja muut valmentajat keskustelevat tulevasta.

Nyt on siis selvä, että paljon on Feelillä tehtävää, saavuttaakseen unelmansa Kaapon edustusjoukkueen.

Mikko Sirenin ohjeena juniorille on ”Pidä aidosti hauskaa kentällä”. Kaikki huipulle päässeet urheilijat ovat liikkuneet määrällisesti tuhansia tunteja enemmän kuin muut.

Nyt on keskuskenttä tyhjentynyt. Feelin iltaan kuuluu tästä eteenpäin, suihku, iltapala ja vanhempien lukema unisatu sekä unilelun esiin kaivaminen. Ovat nämä kenttien juniorisoturit kuitenkin vielä niin pieniä.

Kamojen pakkaamista
Kamojen pakkaamista

Suomessa on rekisteröityjä jalkapallon pelaajia yli 130 000. Jalkapallolla on suuri vetovoima ja nämä lukemat kertovat siitä, että täällä tehdään hyvää ja ansiokasta työtä joka tasolla. Junioripelaajista kuitenkin vain murto-osa pääsee pelaamaan edustusjoukkueen paidassa. –

Teksti: Ilpo Suomalainen   Kuvat: Pekka Siren

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s